56 prosenttia suomalaisista ei ole harkinnutkaan ensisijassa sähköllä kulkevaa autoa

Joka kymmenes suomalainen haluaa seuraavaksi autokseen täyssähkön

 

33 prosenttia suomalaisista aikoo hankkia seuraavaksi autokseen ladattavan hybridin tai täyssähköauton. Tosin 40 prosenttia ajaa tai ajaisi ladattavalla hybridillä lähinnä bensalla tai dieselillä. Ja 56 prosenttia suomalaisista ei ole harkinnutkaan ladattavan hybridin tai täyssähkön hankkimista. Tällä hetkellä Suomen henkilöautokannasta on ladattavia hybridejä ja täyssähköjä yhteensä 2 prosenttia. Muutosta hidastaa käytettyjen ladattavien hybridien tai täyssähköautojen tarjonnan kapeus. Uusien autojen kauppa on Suomessa niin verkkaista, että on todennäköistä, että laaja siirtymä sähköön käyttövoimana tulee käytettyjen autojen kaupan kautta. Nyt 36 prosenttia suomalaisista arvioi auton vaihtamisen olevan ajankohtaista seuraavien 12 kuukauden aikana, mutta liki 60 prosenttia sanoo täyssähköautojen yleistymisen suurimmaksi hidasteeksi niiden hinnat. Tiedot selviävät Tori.fi:ssä maaliskuussa tehdyn kyselytutkimuksen vastauksista.

Joka kymmenes suomalainen aikoo hankkia seuraavaksi autokseen täyssähköauton. Ja liki joka neljäs, 23 prosenttia, aikoo hankkia seuraavaksi ladattavan hybridin.

– Yhteensä kolmasosa suomalaisista aikoo hankkia seuraavaksi autokseen ensisijaisesti sähköllä kulkevan auton. Se ennakoi isoa muutos lähitulevaisuudessa, sillä tällä hetkellä suomalaisesta henkilöautokannasta on ladattavia hybridejä 1,66 prosenttia ja täyssähköautoja 0,35 prosenttia, Tori.fi:n autojohtaja Jenni Tuomisto kertoo.

Kuitenkin 40 prosenttia suomalaisista ajaa tai ajaisi ladattavalla hybridilläkin lähinnä bensan tai dieselin voimin. Heille sähkö on vain hyvä lisä. Tällöin vihreä potentiaali ei luonnollisesti toteudu, vaan polttoaineenkulutus voi nousta jopa korkeammaksi kuin se olisi pelkän polttomoottorin autolla ajaessa.

– Ladattavien hybridien merkittävin hyöty saattaa loppujen lopuksi olla se, että ne totuttavat autoilijat sähköön. Kynnys ladattavan hybridin hankkimiseen on huomattavasti matalampi kuin suora siirtyminen bensasta tai dieselistä täyssähköön. Ja sitten vain 20 prosenttia suomalaisista uskoo, että saattaisi palata ladattavasta hybridistä takaisin pelkkään polttomoottoriin. Ladattava hybridi on porttituote, Tuomisto toteaa.

56 prosenttia ei ole toistaiseksi harkinnutkaan ladattavaa hybridiä tai täyssähköä menopelikseen.

Tiedot selviävät Tori.fi:ssä maaliskuussa tehdystä kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimus keräsi 1164 vastaajaa. Heistä 58 prosenttia on miehiä ja 39 prosenttia naisia. Kolme prosenttia ei halunnut määritellä. Suomessa ajossa olevista henkilöautoista 67 prosenttia on rekisteröity miesten nimiin.

Käytettyä sähköä on yhä tarjolla vähän

Suomalainen autokauppa on painokkaasti käytettyjen autojen kauppaa. Uusien, eli kunakin vuonna käyttöön rekisteröityjen, autojen osuus koko henkilöautokannasta on vaihdellut viime vuosina 3,5 ja 4,5 prosentin välillä. Ladattavien hybridien ja täyssähköjen yleistymistä hidastaa se, että niitä on tarjolla käytettynä verrattain vähän.

– Nyt on tulossa käytettyjen sähköautojen myyjän markkinat. Tämänhetkinen kapea tarjonta on luonnollista, koska sähkö on käyttövoimana yhä tuoreehko ilmiö, mutta kysyntä näyttää olevan ripeässä kasvussa, Tuomisto sanoo.

Tori.fi:n autokauppa Tori Autot on Suomen suurin käytettyjen ladattavien hybridien ja täyssähköautojen kauppa. Palvelussa on tällä hetkellä tarjolla yhteensä noin 7200 ladattavaa hybridiä ja täyssähköautoa. Osuus on 12,5 prosenttia Tori Autot -palvelussa myynnissä olevien henkilöautojen määrästä.

Isoin hidaste on hinta

Täyssähköautojen yleistymisen suurin hidaste on suomalaisten mielestä hintataso. Liki 60 prosenttia ihmisistä sanoo niin. 56 prosenttia sanoo syyksi akkujen liian lyhyen kantaman. 39 prosenttia mainitsee lisäksi latausverkoston hajanaisuuden.

– Toisaalta vain 14 prosenttia näkee täyssähkökehityksen erityiseksi hidasteeksi tottumuksen bensaan ja dieseliin. Se on ympäristön kannalta myönteistä. Tottumus kun on usein voimakas muutoksen vastavoima, Tuomisto kommentoi.

Ylipäätään 53 prosenttia suomalaisista sanoo huomioivansa ympäristösystävällisyyden autoa hankkiessaan.

36 prosenttia etsii pian autoa

Autokanta uudistuu Suomessa hitaasti. Henkilöautokanta on vanhentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 saakka. Kannan keski-ikä on 12,5 vuotta. Reilusti yli puolet, 59 prosenttia, suomalaisista henkilöautoista on rekisteröity käyttöön ennen vuotta 2010.

Mutta nyt 36 prosenttia suomalaisista arvioi auton vaihtamisen olevan ajankohtaista seuraavien 12 kuukauden aikana.

– Autokannan vanhenemisen katkaiseminen on tällä hetkellä keskeisin kysymys suomalaisen autoilun ympäristökehityksessä. Se tarkoittaa voittopuolisesti käytettyjä autoja, koska uusien autojen kauppa on Suomessa verkkaista ja koronakriisi on hidastanut sitä entisestään. Kun suomalainen on hankkimassa auton, hän katsoo 82 prosentin todennäköisyydellä ensimmäisenä käytettyjä autoja. Vain 18 prosenttia katsoo ensisijaisesti uutta autoa, Tuomisto toteaa ja lisää:

– Ympäristökehityksen kannalta auton ei ole välttämätöntä olla uusi. Uudempi riittää.

Nyrkkisääntö on, että mitä uudempi auto, sitä vähemmän päästöjä. Esimerkiksi vain bensiinillä kulkevissa autoissa vuosimalli 2020 saastuttaa keskimäärin 32 prosenttia vähemmän kuin iältään keskiverto suomalainen bensa-auto. Kehitys johtuu ennen kaikkea hyötysuhteen parantumisesta ja polttoaineiden ympäristörasituksen pienentymisestä.

Tori.fi:ssä tehdyn kyselytutkimuksen vastaajista 24 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla, 24 prosenttia muualla Etelä-Suomessa, 25 prosenttia Länsi-Suomessa, 12 prosenttia Pohjois-Suomessa, 8 prosenttia Itä-Suomessa ja 7 prosenttia Keski-Suomessa. Valtaosa, 39 prosenttia, vastaajista on 46–62-vuotiaita. 27 prosenttia on 31–45-vuotiaita ja 21 prosenttia yli 62-vuotiaita.

Lisätietoja:
Jenni Tuomisto
Tori.fi, autoliiketoiminnasta vastaava johtaja
jenni.tuomisto@tori.fi