Kysely: Suomalaiset hääparit panostavat juhlapukuihinsa sekä tarjoiluihinsa ja säästävät vieraiden määrässä

Joka toisen mielestä häävieraan ei tarvitse antaa hääparille häälahjaa 

Suomalaisiin häihin saapuessa voi keskimäärin luottaa, että tarjoilut sekä hääparin asustus ovat tiptop. Sen sijaan kutsulistalle voi olla hankalaa päästä ja puitteissa sekä ohjelmasisällössä on mahdollisesti tehty taloudellisia myönnytyksiä. Joka kolmas suomalainen ajattelee, että sovelias hääbudjetti on 5000–10 000 euroa, mutta kaksi kolmesta kokee Suomessa järjestettävän turhan kalliita häitä. Eläke-ikäisistä liki 80 prosenttia sanoo häihin törsättävän liiaksi. Häälahjoissa on kuitenkin ihan sallittua säästää, sillä lähes joka toisen suomalaisen mielestä häihin saa mennä vieraaksi ilman häälahjaa. Valtaosa suomalaisista on myös sitä mieltä, että häitä ei tule järjestää, jos omat varat eivät riitä niihin. Mutta jos lainata täytyy, ennemmin sitten vanhemmilta kuin pankilta. Tiedot selviävät kansainvälisen Schibsted-konserninteettämästä kyselytutkimuksesta.

Kesä on tunnetusti suomalainen hääsesonki. Häät ovat tietysti upea rakkauden ja ystävyyden juhla, mutta kiistatta myös rahareikä – sekä järjestäjille että vieraille. Joka kolmas suomalainen ajattelee, että sovelias budjetti häille on 5000–10 000 euroa.

Tärkein hääjuhlan osa ovat suomalaisten mielestä ruokatarjoilut. Yli puolet ei missään nimessä säästäisi niissä. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat morsiamen asu, alkoholittomat juomatarjoilut sekä sulhasen asu. Helpoimmalta säästökohteelta puolestaan tuntuu vieraiden määrä. Seuraavaksi koristelut, ohjelmasisältö sekä juhlapaikka.

Tiedot selviävät kansainvälisen Schibsted-konserninaiemmin tänä vuonna tutkimusyhtiö Bilendillä teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Vastaajia oli 1000, naisia ja miehiä puolet ja puolet.

– Suomalaisiin häihin saapuessa voi siis keskimäärin luottaa, että tarjoilut sekä hääparin asustus ovat tiptop. Tosin kutsulistalle voi olla hankalaa mahtua ja puitteissa sekä ohjelmassa on saatettu tehdä taloudellisia myönnytyksiä, konserniin kuuluvan Torin markkinointipäällikkö Laura Kuusela kertoo ja jatkaa:

– 42 prosenttia kokee soveliaaksi hääkustannukseksi 1000–5000 euroa. Se kuulostaa kyllä tiukalta vaatimukselta. Ei ihme, että kaksi kolmesta näkee suomalaisten kuluttavan nykyään liiaksi rahaa häihinsä.

Kitsaimmin häihin suhtautuvat kansaneläkeikäiset. Heistä liki 80 prosenttia sanoo suomalaisten törsäävän liikaa häihinsä.

Joka toinen saattaa mennä häävieraaksi ilman häälahjaa

Lähes joka toinen suomalainen kokee, että häihin saa mennä vieraaksi ilman häälahjaa. Miehistä puolet ajattelee niin. Näkemys on vahvin alle 30-vuotiaiden aikuisten joukossa. Heistä 60 prosenttia saattaa juhlia häissä muistamatta hääparia lahjalla.

– Miehet menevät häihin ilman häälahjaa herkemmin kuin naiset. Toisaalta miesten näkemys soveliaasta häälahjan hinnasta on selkeästi hintavampi kuin naisten. Yli puolet naisista kokee 50–100 euroa sopivaksi hinnaksi. Miehistä liki viidesosa sanoo, että lahjan tulee maksaa 100–150 euroa ja yli kymmenesosa, että tulee maksaa 150–200 euroa, Kuusela vertaa.

Valtaosa suomalaisista on myös sitä mieltä, että häitä ei tule järjestää, jos omat varat eivät riitä niihin. Häiden lainarahalla rahoittaminen on soveliasta vain joka kolmannen mielestä. Kaksi kolmesta kuitenkin sanoo, että jos lainata täytyy, ennemmin vanhemmilta kuin pankilta.

Kolmasosa kesälomareissaa lainalla tai luotolla

Suomen työllisestä työvoimasta joka kolmas lomailee heinäkuussa ja 12 prosenttia vielä elokuussa. Valtaosa suomalaisista sanoo kuluttavansa kesälomallaan korkeintaan 2000 euroa. 44 prosenttia pärjää alle 1000 eurolla, 30 prosentin lomakulut osuvat 1000 ja 2000 euron väliin. Silti peräti kolmannes suomalaisista kertoo kesälomamatkojen rahoittamisen lainarahalla tai luotolla olevan välttämätöntä. Joka kolmannen peruskuukausitulot eivät siis riitä kesälomamatkailuun.

– Kolmannes on iso osuus Suomesta. Aihe on voimakkaasti polarisoitunut, sillä lainatulla rahalla matkustelu myös tuomitaan laajasti holtittomaksi ja moraalisesti kestämättömäksi. 67 prosenttia kokee holtittomaksi. Reilu kolmannes ajattelee sellaisen olevan moraalisesti väärin, Kuusela sanoo.

Noin 30 prosenttia on rahoittanut kesälomailuaan luotolla tai lainalla. Suomalaiset suhtautuvat sellaiseen sangen hyväksyvästi. Puolet hyväksyy moisen ainakin moraalin näkökulmasta.

Miehet kuluttavat kesälomalla huomattavasti naisia enemmän

Elämyskuluttaminen korostuu kesäisin talviin verrattuna. Suomalaisilta kuluu kesäisin eniten rahaa suuruusjärjestyksessä ruokaan, kotimaanmatkoihin, harrastuksiin ja viihdetapahtumiin. Naiset kuluttavat selkeästi miehiä enemmän ruokaan, viihdetapahtumiin ja vaatteisiin. Miehet puolestaan selkeästi naisia enemmän harrastuksiin ja juhlimiseen.

– Rahankäytössä tuntuu näkyvän huolettomuutta. Kesällähän kelpaakin ottaa rennosti. Kuitenkin jos haluaa pienentää kesäkulujaan, se on sangen helppoa pienillä fiksuilla kulutuspäätöksillä. Esimerkiksi vaatteet ja harrastusvälineet voi hankkia trendikkäästi käytettynä, Kuusela toteaa.

Miesten kuluttaminen painottuu naisia selvemmin kesään kuin talveen. Miehet ylipäätään kuluttavat kesälomaillessaan huomattavasti naisia enemmän rahaa. Naisista yli puolet pärjää loman alle 1000 eurolla. Miehistä vain reilu kolmannes. Ja miehistä liki viidennes käyttää 2000–3000 euroa per kesäloma – joka kymmenes jopa 3000–4000 euroa.

Mitä iäkkäämpi suomalainen on, sitä pienempi ero rahan kulumisessa on talvisin ja kesäisin. Ikäryhmistä nuoret aikuiset juhlivat ja ostavat vaatteita kesäisin selkeästi muita enemmän. Eläkeikäiset taas kotimaanmatkailevat huomattavasti muita ikäryhmiä aktiivisemmin.

Lisätietoja:

Laura Kuusela
Tori, markkinointipäällikkö