Kun suomalainen myy saamansa joululahjan, se tehdään lahjan antajalta salassa

101–200 euroa on yleisin joululahjalasku

Vastikään saadut joululahjat myydään Suomessa salassa. Peräti 85 prosenttia suomalaisista ei kerro lahjan antajalle, jos kauppaa saamansa lahjan joulun jälkeen eteenpäin. Se johtuu käytöskoodista; 40 prosenttia suomalaisista ei ole edes yrittänyt myydä joululahjoja joulun jälkeen, koska kokee saatujen lahjojen myymisen tökeröksi. Yli joka neljäs tuntisi itsensä syylliseksi. Tämä tarkoittaa, että ylimääräistä tavaraa sullotaan valtavasti nurkkiin pyörimään. 35 prosenttia suomalaisista lykkääkin ei-toivotut joululahjat varastoon. Tilannetta helpottaa, että moraalinen ongelma kytkeytyy nimenomaan rahanvaihtoon. 53 prosenttia voi kyllä lahjoittaa ei-toivotun joululahjan toisaalle. Tavaraa kyllä kertyy joka joulu, sillä liki 30 prosenttia kuluttaa nyt joululahjoihin 101–200 euroa. Tiedot selviävät Tori.fi:n marraskuussa toteuttaman kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimus keräsi 2629 vastaajaa.

Peräti 85 prosenttia suomalaisista ei kerro lahjan antajalle, jos myy saamansa lahjan joulun jälkeen eteenpäin. Salailu johtuu pitkälti toisen ajatteluun liittyvistä uskomuksista. 40 prosenttia suomalaisista ei ole edes yrittänyt myydä saamiaan joululahjoja joulun jälkeen, koska kokee kauppaamisen tökeröksi. Yli joka neljäs tuntisi itsensä syylliseksi, jos myisi vastikään saamansa joululahjan. Joka viidettä hävettäisi.

– Ajatusmalli on varmasti kaikille tuttu. Eihän toisen vaivalla ja sydämellä hankkimaa lahjaa kukaan halua myydä. Mutta iso osa lahjoista ei vaivannäöstä huolimatta ihan osu. Osa ei mahdu, osa ei istu, osa ei muuten vain miellytä. Sellaiset jäävät herkästi pyörimään nurkkiin ja päätyvät lopulta roskiin. Ja se on kestävän kuluttamisen ja ympäristötietoisuuden kannalta ongelma. Peräti 35 prosenttia suomalaisista lykkää ei-toivotut joululahjat vain varastoon, Tori.fi:n markkinapaikkajohtaja Timo Huhtamäki kertoo.

Kun tavara päätyy liki käyttämättömänä varastoon tai jätteeksi, se tarkoittaa, että sen valmistamiseen kulutettuja luonnonvaroja ja rahtaamisesta syntyneitä päästöjä ei lopulta hyödynnetäkään mitenkään. Siksi on ongelmallista, että melkein puolet suomalaisista ei halua yrittääkään myydä turhiksi osoittautuviakaan lahjoja eteenpäin jollekulle, jolle kyse voisi olla aarteesta.

– Kyse ei ole siitä, että joululahjojen antaminen tulisi lopettaa. Ei tietenkään, ei se ole realistista, eikä mukavaa – joulu on antamisen ja ilon juhla. Kyse on vain siitä, että pieni muutos tekisi kokonaisuudesta kestävämmän. Jos lahjaksi saatu paita ei sovi tai kirja on jo luettu, sen voisi kaupata eteenpäin ja niin tavaran tuottaminen tulisi hyödynnettyä. Jokainen tavara kun on jollekulle mieluisa, Huhtamäki sanoo.

Tiedot selviävät Tori.fi:n marraskuussa toteuttaman kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimus keräsi 2629 vastaajaa. Heistä 69 prosenttia oli naisia ja 31 prosenttia miehiä. Noin kolmannes vastaajista asuu yhdessä kumppanin ja lastensa kanssa. Vastaajista liki 80 prosentin vuosiansio on alle 40 000 euroa.

Harva käy liikkeessä vaihtamassa tai palauttamassa

Rahasta joululahjojen myyminen ei ole kiinni, sillä vain seitsemän prosenttia sanoo, että tuoreen joululahjan myymisessä tekisivät tienestit iloisiksi ja vain 5 prosenttia on myynyt joululahjoja eteenpäin rahan vuoksi.

– Toisaalta kyse on sikäli rahasta, että 53 prosentille on vaihtoehto lahjoittaa ei-toivottu joululahja eteenpäin. Eli isolle joukolle moraalinen ongelma liittyy nimenomaisesti rahan tienaamiseen toiselta saadulla lahjalla. Kestävän ajattelun kannalta tavalla ei ole niin merkitystä. Tärkeintä, että tavara päätyy hyvään kotiin, Huhtamäki toteaa.

Vähittäiskaupat tarjoavat joulumyynnissään innokkaasti mahdollisuutta vaihtaa tuote tarvittaessa ostamisen jälkeen kuittia vastaan toiseen tuotteeseen. Ajatuksena on vähentää asiakkaan haittaa, jos lahjaksi menevä esine ei miellytäkään. Harva kuitenkin hyödyntää tuota mahdollisuutta. Vain 15 prosenttia käy kaupassa vaihtamassa toiseen tuotteeseen. Ainoastaan viisi prosenttia palauttaa lahjansa liikkeeseen.

Tori kiskoi historiallisen loistavan kasvuvuoden

Liki 30 prosenttia suomalaisista kuluttaa tänä jouluna joululahjoihin 101–200 euroa. Viidennes kuluttaa 51–100 euroa. Kuusi prosenttia kuluttaa peräti 401–500 euroa.

– Suomalaiset kuluttivat Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna jouluun yhteensä noin 890 miljoonaa euroa. Tuossa on toki mukana lahjojen lisäksi myös esimerkiksi ruoat ja matkustus, mutta summa tulee siis kaupan alan myynnin kuukausikeskiarvon päälle. Vähittäiskaupan joulukuun liikevaihto oli viime vuonna noin 26 prosenttia koko vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa. Ihmisten tavarapaljous lisääntyy jouluisin valtavasti, Huhtamäki ynnää.

Tori on viettänyt tänä vuonna kymmenenvuotisjuhlavuottaan. Tori avattiin kuluttajille 23.11.2009. Juhlavuosi on ollut konkreettisestikin juhlaa, sillä Toria on käytetty ennätyksellisen aktiivisesti. Torin verkkosivustolla vierailtiin tänä vuonna jo tammikuu–marraskuun aikana noin 300 miljoonaa kertaa, mikä on 30 miljoonaa vierailua koko viime vuotta enemmän. Vuosikasvu on toistaiseksi yli 20 prosenttia. Kauppapaikkaan jätettiin nyt myös ilmoituksia 11 kuukaudessa enemmän kuin koko viime vuonna. Marraskuun jälkeen ilmoituksia oli jätetty 10,5 miljoonaa.

Lisätietoja:

Timo Huhtamäki
Tori.fi, markkinapaikkajohtaja
timo.huhtamaki@tori.fi