Keskiverto suomalainen bensa-auto saastuttaa 32 prosenttia enemmän kuin uusi bensa-auto
Autojen ikääntyminen on isoin syy liikenteen päästöongelmiin Suomessa
Uusien autojen kaupasta ei nykyisellään ole liikenteen ympäristöhaasteen ratkaisijaksi. Nykyisestä autokannasta on ostettu kymmenen viime vuoden aikana vain noin 40 prosenttia. Suomalaisen autoilun vihreän kehityksen suurin este on autokannan jatkuva vanheneminen. Autokanta on vanhentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 asti. Suunnan muuttaminen on ylivertainen väylä muuttua ympäristöystävällisemmäksi. Siihen käytettyjen autojen kauppa on aliarvostettu keino. Suomalaisista henkilöautoista 97 prosenttia kulkee primääristi polttomoottorilla, ja uusien bensiinikäyttöisten henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet edellisten kymmenen vuoden aikana 21 prosenttia. Kun suomalainen vaihtaa esimerkiksi 12 vuotta vanhan bensiiniautonsa vaikkapa viisi vuotta vanhaan bensiiniautoon, lähtökohtaisesti hänen autoilunsa hiilidioksidipäästöt vähenevät keskimäärin 23,5 prosenttia.
Suomalaisittain iältään keskiverto bensiinikäyttöinen henkilöauto saastuttaa ympäristöä keskimäärin 32 prosenttia enemmän kuin vuosimallin 2020 bensiiniauto. Suomen henkilöautokannan keski-ikä on 12,5 vuotta. Vuonna 2008 uusi bensiiniauto päästi keskimäärin 166,5 grammaa hiilidioksidia per ajokilometri. Viime vuonna käyttöön rekisteröityjen bensiiniautojen vastaava lukema oli keskimäärin 113,6 grammaa per ajokilometri.
Edellisten kymmenen vuoden aikana uusien bensiinikäyttöisten henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 21 prosenttia. Kehitys selviää Autoalan tilastokeskuksen julkaisemista tilastoista.
– Kun suomalainen vaihtaa esimerkiksi 12 vuotta vanhan bensiiniautonsa vaikkapa viisi vuotta vanhaan bensiiniautoon, lähtökohtaisesti hänen autoilunsa hiilidioksidipäästöt vähenevät keskimäärin 23,5 prosenttia. Käytettyjä autoja myydään Suomessa vuosittain noin 580 000. Noin viisi kertaa enemmän kuin uusia autoja, Tori.fi:n autojohtaja Jenni Tuomisto sanoo.
Puhuttaessa autoilun vihreästä kehityksestä, on keskeistä huomioida, ettei se ole yhtä kuin uusien autojen myynti.
Uusien autojen kauppa ei ratkaise haasteita
Polttomoottorien edistynyt vihreä kehitys on tehty ennen kaikkea hyötysuhdetta parantamalla sekä polttoaineiden ympäristörasitusta pienentämällä. Vähemmällä polttoainemäärällä pääsee pidemmälle ja saatavilla on jo sataprosenttisesti uusiutuvaa polttoainetta.
– Suomalaisten autoilua halutaan kehittää yhä ympäristöystävällisemmäksi. Siihen on yksi ylivertainen keino: autokannan nuorentuminen. Koska henkilöautokannan keski-ikä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008, on selvää, että nykyiset tavat eivät vie haluttuun kehitykseen, Tuomisto toteaa.
– Autokannan nuorentuminen on tietysti kuluttajavalinnoista riippuvainen asia. Ihmisten ostopäätöksiä taas ohjaa yksi ylivertainen seikka: hinta. Suomesta vuonna 2019 ostettujen uusien henkilöautojen keskimääräinen hinta oli 34 000 euroa. Autojen keski-iän nuorentamiseksi tarvitaan edullisempi vaihtoehto. Se vaihtoehto ovat käytetyt autot, Tuomisto jatkaa.
Uusien autojen kaupasta ei ole liikenteen ympäristöhaasteen ratkaisijaksi.
– Uusien – siis samana vuonna käyttöön rekisteröityjen – autojen osuus kaikista viime vuoden lopussa ajossa olleista henkilöautoista oli 3,5 prosenttia. Neljän aiemman vuoden aikana suomalaisissa henkilöautoissa uusien autojen osuus vaihteli vuosittain välillä 4,2–4,53 prosenttia. Kymmenen vuodenkaan – vuosien 2010–2019 – aikana uusina ostettujen autojen osuus Suomen nykyisestä autokannasta on reilusti alle puolet, 41 prosenttia, Tuomisto kommentoi.
Liki kaikki autot bensaa tai dieseliä
Vuosimallin 2015 polttomoottoriauto on ympäristöystävällisyyden kannalta aivan eri asia kuin vaikkapa vuosimallin 2005 polttomoottoriauto. Ja hinnan kannalta eri asia kuin vuosimallin 2020 auto.
– Autoilua on kehitettävä ympäristöystävällisemmäksi. Sen kehityksen kärjessä tuskin ovat tulevaisuudessa polttomoottorit – ainakaan aiemmassa mitassa. Miksi sitten puhua ympäristöystävällisyydestä ja polttomoottoreista? Koska nyt 97 prosenttia Suomessa olevista henkilöautoista on polttomoottoreita. Eli ne kulkevat primääristi bensiinillä, dieselillä tai biopolttoaineilla, Tuomisto kertoo.
Pelkkiä bensiinimoottoreita on 67 prosenttia, pelkkiä dieselmoottoreita 28 prosenttia ja joko bensiinillä tai dieselillä primääristi kulkevia ei-ladattavia hybridejä reilut 2 prosenttia. Yhteensä Suomessa oli joulukuun lopussa liikennekäytössä 2 748 130 henkilöautoa.
Viime vuonnakin käyttöön rekisteröidyistä henkilöautoista primääristi polttomoottorilla kulkevia oli 80 prosenttia. Tilaston lähde on Netwheels, Mittaristo ja Traficomin liikenneasioiden rekisteri. Ensirekisteröintejä tehtiin viime vuonna yhteensä 96 415.
Ei uutta, mutta uudempaa
Henkilöautoliikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä on Autoalan tilastokeskuksen mukaan noin 9 prosenttia. Jokainen uusi auto pienentää tuota osuutta merkittävästi enemmän kuin käytetty auto, mutta suomalaiset ostavat uusia autoja niin harvoin, että nykyisellään se ei riitä ratkaisuksi.
– Liikenteen vihreä kehitys on iso kokonaisuus, joka koostuu käyttövoimien kehityksestä ja autojen koko elinkaaren vaiheista. Uudet tuotteet ovat totta kai kärki, ilman uutta ei ole kehitystä eikä käytettyä. Silti, kuten kaikessa muussakin tuotannossa, uuden rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja, joita käytetyn tavaran kaupassa taas kierrätetään. Realistista ja ideaalia olisi ympäristöystävällisyyden näkökulmasta se, jos autonomistajat vaihtaisivat tasaisesti jokusen vuoden välein uudempaan. Ei välttämättä uuteen, mutta uudempaan, Tuomisto päättää.
Primääristi sähköllä kulkevat autot ovat itsestäänselvin väylä pienentää liikenteen päästökuormaa. Ne ovat yksi iso syy, miksi henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt vähentyivät 2010-luvun lopussa. Toisaalta Teknologian tutkimuskeskuksen mukaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ajoittain myös kasvoivat edellisten viiden vuoden aikana. Autokannan kokonaisuudessa sähkön merkitys ei vielä tällä hetkellä ole iso.
Torin kautta 1000 autoa joka viikko
Käytettyjä autoja ostettiin Suomessa viime vuonna 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Kauppa kiihtyi voimakkaasti vuoden loppupuolella. Esimerkiksi joulukuussa 2020 ostettiin käytettyjä autoja 14,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien autojen kauppa on kärsinyt koronakriisistä merkittävästi. Viime vuonna ostettiin 96 415 uutta autoa, mikä on 17 788 autoa vähemmän kuin vuonna 2019.
Tori Autot -palvelusta ostettiin viime vuonna 52 000 käytettyä autoa. Viikoittain ostettiin keskimäärin 1000 autoa. Määrä on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ihmiset tienasivat Tori Autot -palvelun kautta autokaupalla viime vuonna yhteensä 90 135 000 euroa. Palvelussa on tällä hetkellä myynnissä noin 70 000 autoa.
Liitteet: Kolme tilastokuvaa. Uusien autojen vuosittainen osuus Suomen koko henkilöautokannassa, uusien bensiini- ja dieselautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö vuosittain sekä graafi liikenteen kasvihuonekaasujen päästömäärän kehityskulusta 1990-luvulta nykypäivään.
Lisätiedot:
Jenni Tuomisto
Tori.fi, autoliiketoiminnasta vastaava johtaja
jenni.tuomisto@tori.fi
Liitteet: