16 prosenttia noudattaa talvirengaslakia nyt ylimalkaisemmin viime talven lumettomuuden takia

Suomalaisista miltei 30 prosenttia ajattelee, että lain määräämää talvirengasaikaa tulisi lyhentää. Näkemyksissä näkyy, että viime talvi oli isossa osassa maata liki lumeton. 16 prosenttia sanoo viime talven lumettomuuden vaikuttavan siten, että he noudattavat talvirengaslakia ylimalkaisemmin tänä vuonna. Se vähentää liikenneturvallisuutta Suomessa. Jo nyt, vaikka marraskuun alku on ollut Etelä-Suomessa historiallisen lämmin, koko maassa on varoiteltu huonosta ajokelistä. Mitä etelämmäksi Suomessa laskeudutaan, sitä epäaktiivisemmin talviautoiluun valmistaudutaan. Pohjoisimmissa maakunnissa keskimäärin jokainen asukas selaili syyskuun alun ja marraskuun alun välisenä aikana kahdesti viikoittain Tori.fi:n rengasilmoituksia. Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Päijät-Hämeen tasolla vastaava luku on 1,14 katsottua rengasilmoitusta per viikko per asukas. Tämä kielii, miksi etelässä talvi voi yllättää autoilijat.

Melkein 30 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että lain määräämää talvirengasaikaa tulisi lyhentää. Heidän mielipiteensä on ristiriidassa kehityssuunnan kanssa, sillä tieliikennelaki muuttui kesäkuussa niin, että talvirengasaika piteni kahdella kuukaudella.

– Noin puolet Suomesta oli viime talvena liki lumeton. Se näkyy suomalaisten näkemyksissä. 16 prosenttia sanoo viime talven lumettomuuden vaikuttavan siihen, että he noudattavat talvirengaslakia suurpiirteisemmin tänä vuonna. Siitä on syytä huolestua. Asialliset renkaat ovat autoillessa yksi tärkeimmistä ja varmasti yksinkertaisin turvallisuustekijä, Tori.fi:n autoliiketoiminnasta vastaava johtaja Jenni Tuomisto sanoo.

Uudistettu tieliikennelaki käskee käyttämään talvirenkaita marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana aina, kun keli sitä edellyttää. Aiemmin laki määräsi talvirengaspakon joulukuun alusta helmikuun loppuun. Ajanjakso siis piteni, mutta ehdoton pakko poistui.

– Koska pakko poistui, uudistuksen henki voi kuulostaa siltä, että talvirenkaisiin voisi suhtautua ylimalkaisemmin. Niin ei ole. Käytännössä talvirengasaika piteni ja edellytys talvirenkaille on kokolailla entisellään. Kaikkialla Suomessa on harvinaista, että talviaikaan olisi täysin kuivia ja jäättömiä päiviä – etenkään vähänkään pidempiä jaksoja, Tuomisto toteaa ja jatkaa:

– Jo nyt, vaikka marraskuun alku on ollut Etelä-Suomessa historiallisen lämmin, liukkaan aamukuuran vuoksi koko maassa on varoiteltu huonosta ajokelistä. Talvirenkaisiin on suhtauduttava vakavasti.

Syy, miksi etelässä talvi voi yllättää autoilijat

Pohjoisessa Suomessa asuvat valmistautuvat renkain talveen paljon aikaisemmin kuin etelämmässä asuvat. Se on luonnollista sääolosuhteiden vuoksi, mutta kertoo myös sen, miksi etelässä talvi saattaa yllättää autoilijat.

Suomi jakautuu vertikaalisesti kolmeen kaistaleeseen: eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen. Talvi saapuu kolmelle alueelle eri tahdissa, mikä näkyy tarpeissa ja tottumuksissa.

– Etelässä valmistaudutaan talviautoiluun huomattavasti epäaktiivisemmin kuin pohjoisempana. Aktiivisimpia ovat lappilaiset, pohjoispohjanmaalaiset, kainuulaiset ja keskipohjanmaalaiset. Siellä selattiin Tori.fi:n rengasilmoituksia jo syyskuun alun ja marraskuun alun välisenä aikana keskimäärin kahdesti per viikko per asukas. Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan välisellä alueella katseltiin keskimäärin 1,83 rengasilmoitusta per viikko per asukas. Ahvenanmaan sekä Etelä-Karjalan välisellä alueella vain 1,14 ilmoitusta, Tuomisto kertoo.

Keskimmäiseen alueeseen sisältyvät Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Eteläisimpään Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

Eteläisellä alueella on eniten rekisteröityjä autoja, yli 2 844 000, mutta keskimäärin autoja on vähemmän kuin pohjoisempana, 0,69 autoa per asukas. Keskisellä alueella on eniten autoja per asukas, 0,81 kappaletta. Yhteensä siellä on yli 1 582 000 rekisteröityä autoa. Pohjoisessa autoja on 0,8 asukasta kohti, yhteensä vajaat 589 000. Rekisteröityjen autojen määrät ovat Tilastokeskuksen lukemat vuoden 2018 lopusta.

Tori.fi on maan suurin kauppapaikka, jossa vierailee kuukausittain keskimäärin 2,7 miljoonaa eri käyttäjää. Ilmoituksia kauppaan jätettiin viime vuonna yhteensä noin 11,5 miljoonaa. Renkaat ja vanteet -tuotekategoria on vilkkaimmillaan Tori.fi:n viidenneksi käytetyin osasto.

Piikki isompi ja aikaisemmin kuin aiemmin

Lakimuutoksen vuoksi iso osa suomalaisista on kuitenkin nyt valmistautunut talvirengasaikaan aikaisemmin kuin aiempina vuosina. Tori.fi:ssä talvirengassesongin tähänastinen piikki oli 12.–25. lokakuuta, mikä on pari viikkoa aikaisemmin kuin edellisen lain aikaan. Piikki oli myös suurempi. Se oli nyt 60 000 talvirengashakua per viikko. Viime vuonna vastaava oli 58 000 hakua viikossa. Piikki on kasvanut vuosi vuodelta. 

– Myyntipiikin aikaistuminen ei lakimuutoksen vuoksi ole periaatteessa yllätys, mutta toisaalta huomattavan lämmin sää varmasti myös levittää ajanjaksoa, jolloin ihmiset hankkivat talvirenkaita. Nyt laki antaa sen mahdollisuuden. Liikenneturvallisuuden kannalta on myönteistä, että rengaskauppa käy. Keskimäärin se tarkoittaa parempia renkaita autojen alle, Tuomisto kommentoi.

– On jopa todennäköistä, että ainakin Etelä-Suomessa tämän rengassesongin suurin myyntipiikki on vielä tulossa.

Tori.fi yhdistyi heinäkuussa toisen suuren suomalaisen kauppapaikan Oikotien kanssa. Yhdessä ne ovat Schibsted Suomi. Brändit toimivat itsenäisesti, mutta muodostavat yhdessä turvallisen ja luotettavan mediaympäristön. Tori.fi:ssä vierailee kuukausittain noin puolta Suomen väestöstä vastaava määrä yksittäisiä käyttäjiä. Sivustolla vierailtiin viime vuonna yhteensä 330 miljoonaa kertaa. Oikotietä puolestaan käyttää viikoittain yli 1,3 miljoonaa käyttäjää.

Lisätietoja:
Jenni Tuomisto
Tori.fi, autoliiketoiminnasta vastaava johtaja
Jenni.tuomisto@tori.fi