Tori ottaa kantaa: Vertaiskauppa on valtavirtaistunut hetkessä, mutta tämä ei vielä riitä

Suomalaisen vertaiskaupan keskusta käytetään nyt enemmän kuin koskaan – 2,4 miljoonaa eri käyttäjää kuukaudessa. Kaupan käsite ja suomalaisten kulutuskäyttäytyminen ovat mullistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Vertaiskauppa on valtavirtaistunut, mikä on merkittävä yhteiskunnallinen muutos. Suomalaiset käyttävät nykyään rahaa varsinkin tavaraan vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Asia selittyy ainakin osittain sillä, että se, miten kulutetaan, on muuttunut. Kymmenenvuotisjuhlavuottaan viettävä Tori on kasvanut suomalaisen vertaiskaupan keskukseksi ja koko kansan kohtaamispaikaksi. Mennyt vuosipuolikas olikin maan suosituimmalle kauppapaikalle monin tavoin ennätyksellinen jättimenestys. Toukokuusta tuli ennätyskuukausi, jonka aikana Torissa käytiin joka minuutti keskimäärin 638 kertaa. Mutta Suomi ei silti ole erityisen aktiivinen vertaiskauppamaa. Vertaiskaupan kokonaismarkkina on Suomessa vuosittain noin 480 miljoonaa euroa. Esimerkiksi pelkästään lemmikkeihin kulutetaan noin miljardi euroa vuodessa. Suomen Huutokauppakeisari on äänestetty maan suosituimmaksi televisio-ohjelmaksi ja itse huutokauppakeisari Aki Palsanmäki Vuoden TV-esiintyjäksi. Joistakin kivijalkakirpputoreista on kasvanut ketjuja. Second handista on tullut trendikästä. Ekologisuudesta samoin. Verkossa käytävä vertaisverkkokauppa yleistyy 5–10 prosentin vuositahdilla. Ja jo 5–10 prosenttia suomalaisista aloittaa ostoprosessin tarkastamalla vertaiskaupan tarjonnan, uuden sijaan. Kaupan käsite ja suomalaisten kulutuskäyttäytyminen ovat mullistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Käytetyn tavaran kauppa on valtavirtaistunut hujauksessa. Se on merkittävä yhteiskunnallinen muutos. – Samassa ajassa Tori on kasvanut suomalaisen vertaiskaupan keskukseksi ja koko kansan kohtaamispaikaksi. Kauppapaikassa asioi kuukausittain 2,4 miljoonaa eri kävijää. Se vastaa liki puolta maamme asukasmäärästä. Käyttäjäkunta on äärimmäisen heterogeeninen – ei ole kansanryhmää tai kuntaa, jossa ei käytettäisi Toria, Torin toimitusjohtaja Juha Meronen toteaa. Suomalaiset tunnetaan siitä, että koko kansan kuluttaminen suuntautuu yksilön tulotasosta riippumatta hyvin samankaltaisesti. Tilastokeskuksen toissa vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kymmenen viime vuoden aikana pienentäneet elintarvikkeisiin ja savukkeisiin, sisustukseen ja kodinhoitoon, kulttuuriin ja koulutukseen sekä tietoliikenteeseen vuosittain kuluttamaansa rahaa. Asumis- ja terveyskulut ovat kasvaneet. Nykyään varsinkin tavaraan käytetään siis rahaa vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Asia selittyy ainakin osittain sillä, että se, miten kulutetaan, on muuttunut. – Yhä useampi kuluttaa fiksusti. Ei sisustamista tarvitse lopettaa tai vaatteita ommella itse. Tavaran hankkiminen ja löytöjen tekeminenhän on mukavaa. Olennaista vain olisi kiinnittää huomiota laatuun ja pitkäikäisyyteen. Kun käyttöikä on pitkä, tavaran voi halutessaan myydä eteenpäin. Roskiin heittämisen sijaan. Tämä ymmärrys on mielestäni levinnyt Suomessa selkeästi vuosikymmenessä, Meronen sanoo. Suomi ei ole erityisen aktiivinen vertaiskauppamaa Vaikka vertaiskaupan raju kasvu on yksi viime vuosien valtavirran yhteiskunnallisista ilmiöistä, Suomi ei edelleenkään ole erityisen aktiivinen vertaiskauppamaa. Tampereen yliopisto ja Kaupan liitto arvioivat viime vuonna yhteistyössä toteuttamassaan tutkimushankkeessa, että vertaiskaupan kokonaismarkkina on Suomessa vuosittain noin 480 miljoonaa euroa. Siitä verkossa tapahtuvan vertaiskaupan osuus on lähes 80 prosenttia eli reilut 370 miljoonaa euroa. Toki vertaiskaupassa on kyse käytetystä tavarasta, minkä vuoksi ostosten hinnat ovat erittäin maltilliset, mikä taas madaltaa kokonaismarkkinan arvoa. Mutta vertailun vuoksi suomalaiset käyttivät esimerkiksi vuonna 2017 lemmikkeihinsä liki miljardi euroa. Vaatteisiin kuluu vuosittain 4,8 miljardia ja kodintekstiileihin 0,5 miljardia euroa. Pelkät halvat hinnat eivät selitä noin valtavaa eroa. – Massailmiönä vertaiskauppa on Suomessa vielä erittäin nuori, se on aivan selvää. Ei iältään edes sitä kymmentä vuotta, jotka Tori on ollut olemassa. Mutta juuri siksi kestävästä kuluttamisesta on tärkeää puhua. Yhtälailla on selvää, että valitettavasti tällä hetkellä lähestymme maailmassa sitä realismia, että kestävä kuluttaminen ei ole enää valinta, vaan välttämättömyys, Meronen sanoo ja jatkaa: – Kyllä, vertaiskaupalla on runsaasti kasvunvaraa Suomessa. Mutta suunta on suopea ja kehitys kerkeää. Tampereen yliopiston ja Kaupan liiton tutkimushankkeessa selvisi, että suomalaisten halu käyttää ostamiseen vertaisverkkokauppaa on kasvanut liki jokaisessa tutkitussa tuoteryhmässä. Rahallisesti siinä suosituimpia tuoteryhmiä ovat harrastukset, tietotekniikka ja kodinkoneet, huonekalut ja sisustus sekä lasten vaatteet, kengät ja tarvikkeet. Kuusi kuukautta kiitoa – ja vilkkaimmat ajat vasta tulossa Massailmiön suopea suunta näkyy luonnollisesti Torin liikenteessä. Kulunut vuosipuolikas oli Torille monin tavoin ennätyksellinen jättimenestys. Se on osuvaa, sillä Tori täyttää kymmenen vuotta ja viettää siksi juhlavuottaan. Palvelu avattiin kuluttajille 23.11.2009. Ennätyksellisen vuosipuolikkaan aikana muun muassa Torin vuorokausikohtainen käyntimääräennätys on lävistetty useasti. Tämänhetkinen ennätys syntyi toukokuun viides päivä ja on liki 1,1 miljoonaa käyntiä vuorokaudessa. Eli keskimäärin 763 käyntiä per minuutti. Käyntimäärän kuukausiennätys meni uusiksi huhtikuussa ja toukokuussa, jolloin palvelussa vierailtiin noin 28,5 miljoonaa kertaa. Se vastaa keskimäärin 638 käyntiä joka minuutti 31 vuorokauden ajan. Vuorokausikohtaisissa ilmoitusmäärissä taas hopea ja pronssi on saavutettu tänä vuonna. Kulta eli ennätys on viime vuodelta. Yksittäisissä tuotekategorioissa on syntynyt runsaasti ennätyksiä. Vaatteiden ja kenkien uusi kuukausiennätys on toukokuulta. Se on huonekalujen ja sisustuksen jälkeen Torin toiseksi suosituin tuotekategoria. Sinne ladattiin kuukaudessa liki 120 000 uutta vaate- ja kenkäilmoitusta. Vuorokausikohtaisia ilmoitusmääräennätyksiä on esimerkiksi matoissa ja tekstiileissä, hiihdossa ja laskettelussa, tietokonevälineistössä ja myös työpaikkailmoituksissa. – Poikkeuksellisuus näkyy siinäkin, että käyntien vuorokausiennätys on tavanomaisesti parantunut noin viisi prosenttia kerrallaan, mutta nyt nousua on tullut puolen vuoden aikana jo 18 prosenttia. Huimin kuukausi oli toukokuu. Silloin napsahti ennätys sekä käynneissä että uusien ilmoitusten määrässä.Ja aktiivisin vuodenaika Torissa on vieläpä tavanomaisesti syksy. Ensimmäisen vuosipuolikkaan lento siis todella indikoi isoa muutosta, Meronen kertoo. – Yksi iso osasyy Torin suosion suurelle kasvulle on luonnollisesti koko vertaiskaupan valtavirtaistuminen. Lisäksi ilmastokriisi on noussut kestopuheenaiheeksi Suomessa. Se osaltaan ohjaa kestävään kuluttamiseen. Tori seuraa ilmastovaikutustaan vuosittaisella ulkopuolisen tutkimusyhtiön toteuttamalla Second Hand Effect -raportilla. Jotta viime vuonna kauppapaikan kautta käydyllä vertaiskaupalla saavutetut hiilidioksidipäästösäästöt saavutettaisiin muilla keinoin, koko Suomen tulisi esimerkiksi lopettaa muovipussien käyttäminen kuudeksi vuodeksi, Meronen vertaa. Vertaiskaupan välitön seuraus on, että uuteen tavaraan kulutetaan vähemmän, jolloin tietyllä aikavälillä uutta myös valmistetaan vähemmän. Torissa myytiin viime vuonna vaatteita yhteensä 800 tonnin painosta. Valtaosa siitä tekstiilimäärästä päätyisi muutoin hukkaan. Globaalin vaateteollisuuden on tutkittu saastuttavan yhtä paljon kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä. Vaatehukkaan Tori halusikin tarttua myös kymmenenvuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Maan suurin kauppapaikka järjesti kesäkuun puolivälissä juhlavuotensa päätapahtumana Suomessa ennennäkemättömän second hand -muotinäytöksen, jonka kaikki asut stailisti Maryam Razavi hankki Torista. Lisätietoja: Juha Meronen Tori, toimitusjohtaja