Yli puolet suomalaisista ei usko ostavansa ikinä uutta autoa

70 prosentilla on epäluottamusta autojen nykyteknologiaan

Suomalaisista autonomistajista tai auton hankkimista harkitsevista 60 prosenttia ei usko ikinä ostavansa itselleen aivan uutta autoa. Melkein kolmannes ei aina käytetynkään auton kohdalla osta edellistä uudempaa menopeliä. Lähes joka kolmas ei valitse välttämättä edellistä uudempaa menopeliä. Nämä ovat isoja syitä siihen, että Suomen autokanta on vanhentunut koko kuluvan vuosituhannen ajan. 71 prosentilla autoilijoista on epäluottamusta autojen uutta teknologiaa kohtaan. Yli kaksi kolmasosaa sanoo, että heidän seuraava autonsa kulkee bensiinillä tai dieselillä. Lähes puolet suomalaisista ei mieti autokaupoilla kaaran ympäristöystävällisyyttä. Koronapandemia on saanut yli joka kolmannen suomalaisen vähintään harkitsemaan yksityisautoilun lisäämistä. Tiedot selviävät Tori.fi:n tekemästä kyselytutkimuksesta.

60 prosenttia suomalaisista ei usko koskaan ostavansa itselleen täysin uutta autoa. Se on auton jo omistavien tai auton ostamista harkitsevien näkemys. Suomessa oli viime vuonna liikennekäyttöön rekisteröitynä yhteensä 3 050 978 henkilö- tai pakettiautoa.

– Liki kolmannes autonomistajista tai auton hankkimista harkitsevista ei aina käytetynkään auton kohdalla osta edellistä uudempaa menopeliä. Ei siis ihme, että Suomen autokanta vain vanhenee. Suomalaisten mielestä siihen selkeästi keskeisin syy on kotimainen ajoneuvoverotus. 90 prosenttia on sitä mieltä, että ajoneuvoverotusta tulee keventää, Tori.fi:n autoliiketoiminnasta vastaava johtaja Jenni Tuomisto kertoo.

Melkein puolet suomalaisista autokuluttajista sanoo, ettei heillä ole varaa ihka uuteen autoon. 53 prosenttia sanoo, että olisi varaa, mutta ei ole halua kuluttaa niin paljon rahaa autoon. Siksi he valitsevat käytetyn vaihtoehdon.

Suomalaisten näkemykset selviävät Tori.fi:n syyskuussa tekemästä kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimukseen vastasi 1219 vastaajaa, joilla on taloudessaan auto tai jotka harkitsevat auton hankkimista. Vastaajista 70 prosenttia oli miehiä, 28 prosenttia naisia. Loput olivat muunsukupuolisia tai eivät halunneet määritellä.

Negatiivisia lukuja vihermuutoksen kannalta

Autoilusta kiinnostuneista suomalaisista 23 prosentille tärkein syy olla hankkimatta täyssähköautoa on se, etteivät he usko sähköautojen olevan sen ympäristöystävällisempiä kuin bensiini- tai dieselautojen. Se on hinnan jälkeen toiseksi yleisin syy kiertää sähköautot.

– 71 prosenttia suomalaisista autoilijoista kokee epäluottamusta autoilun uutta teknologiaa kohtaan. Heistä 19 prosenttia runsaasti, 52 prosenttia hieman. Viime vuoden lopussa yli 70 prosenttia Suomen autokannasta oli bensiinikoneita ja 28 prosenttia dieseliä. Tänä vuonna tammikuussa–elokuussa rekisteröidyistä autoista 66 prosenttia kulkee bensiinillä. Yli kaksi kolmasosaa autonomistajista ja auton ostamista harkitsevista sanoo, että heidän seuraava autonsa kulkee bensiinillä tai dieselillä, Tuomisto sanoo ja jatkaa:

– Nämä ovat liikenteen vihreän muutoksen kannalta negatiivisia lukemia. Autoilijoista vain 23 prosenttia haluaa seuraavaksi sähköhybridin ja 5 prosenttia täyssähköauton. Suomessa siis autokanta vanhenee ja bensiinin asema säilyy ylivoimaisena.

Suomalaisista autoista 25 prosenttia on valittu hinnan perusteella. Se on yleisin syy autovalinnalle. Toiseksi yleisin syy on käyttövoimakustannukset. 80 prosenttia on sitä mieltä, että bensiiniverotusta tulee keventää.

– Ympäristösyistä kulttuuria on tarpeen kehittää vihreämpään suuntaan. Siinä käytettyjen autojen kauppa on avainasemassa. Se on realistinen keino nuorentaa autokantaa, koska suomalaisia ohjaa hinta ja yli puolet ei usko ikinä ostavansa täysin uutta autoa. On epärealistista ajatella, että harvaan asutussa pitkien etäisyyksien maassa autoilu lyhyellä aikavälillä merkittävästi vähenisi, Tuomisto kommentoi.

Joka viides täystyrmää jopa sähköhybridit

Perusnyrkkisääntö on, että mitä uudempi auto, sitä ympäristöystävällisempi. Johtuen ennen kaikkea polttoaineenkulutuksesta. Siksi auton uusiminen aiempaa uudempaan käytettyyn on ekoteko sekä arkikäytön että uuden valmistamiseen kuluvien raaka-aineiden puolesta.

– Joka viides sanoo, ettei aio ikinä hankkia edes sähköhybridiä, saati täyssähköä. Lähes puolet suomalaisista ei mieti autokaupoilla kaaran ympäristöystävällisyyttä. Toisaalta 45 prosenttia sanoo, että täyssähkö tai sähköhybridi on mahdollinen tulevaisuudessa, mutta ei nyt, Tuomisto toteaa.

Läntisestä Euroopasta vain Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa autokanta on ikääntyneempää kuin Suomessa. Suomalaisten henkilöautojen keski-ikä on 12,2 vuotta ja pakettiautojen 12,8 vuotta. Esimerkiksi Ruotsissa henkilöautojen keski-ikä oli viime vuonna 9,9 vuotta. Suomessa kanta on vanhentunut tasaisesti koko kuluvan vuosituhannen. Vuonna 2002 henkilöautojen keski-ikä oli 10,5 vuotta. Vuonna 2010 10,6 vuotta. Suunta siis jyrkkeni 2010-luvulla.

Yksityisautoilun asema Suomessa näyttää vakaalta tulevaisuudessakin, sillä edellisten 12 kuukauden aikana autoilun lopettamista on harkinnutkaan vain kuusi prosenttia suomalaisista. Koronapandemia on saanut yli joka kolmannen suomalaisen vähintään harkitsemaan yksityisautoilun lisäämistä.

Käytetyistä autoista vuodessa 110 000 hiilidioksiditonnin säästö

Tori.fi mittaa ympäristövaikutustaan vuosittain yhteistyössä Ruotsin ympäristöntutkimuslaitoksen kanssa. Ympäristövaikutus on palvelulle tärkeä arvo, sillä ympäristön kuormittamisen vähentäminen tavaroiden käyttöikää pidentämällä on koko vertaiskauppakulttuurin ydinperusteita.

– Juuri autokauppa on vertaiskaupassa tehokkain keino säästää luontoa. Vertailukohta ovat uuden tavaran valmistamisesta koituvat päästöt. Tori.fi:n kautta käyty autokauppa säästi viime vuoden aikana luonnosta noin 110 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Noin 4000 tonnia muovia, 25 000 terästä ja 6000 tonnia alumiinia. Tori Autot on ympäristönäkökulmasta ylivoimaisesti vaikuttavin osa Tori.fi:ä, Tuomisto päättää.

Tori.fi on Suomen toiseksi suurin autokauppa.

Lisätietoja:

Jenni Tuomisto

Tori.fi, autoliiketoiminnasta vastaava johtaja

jenni.tuomisto@tori.fi